Värillä on väliä - harmaa lisää toimistotyöntekijöiden stressitasoa

The Global Impact of Biophilic Design in the Workplace -raportti (2014) paljastaa, että työympäristön värimaailmalla on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa 16 maasta ympäri maailmaa ja arvioitiin biofilisen suunnittelun hyötyjä työympäristölle. Positiivia vaikutuksia raportointiin etenkin vihreän, sinisen ja keltaisen sävyistä, kun taas harmaan todettiin vaikuttavan työntekijöihin negatiivisesti. Harmaa on kuitenkin Suomessa todella suosittu värivalinta lukuisissa toimistotiloissa – olisiko aika muutokselle?

Jotta värien vaikutusta pystyy ymmärtämään myös työtilojen kontekstissa syvällisemmin, pitää hypätä evoluutiospsykologian maailmaan. Evoluutiopsykologia ja siihen liittyvä tutkimus ehdottaa, että ihmisillä on luontainen mieltymys Afrikan savanneilta löytyville väreille – etenkin sävyille, joita hyvinvoivassa luonnonmaisemassa tavataan. Tällaiset sävyt viittaavat puhtaan veden (sininen), ravinnepitoisen kasvillisuuden (vihreä) tai hedelmien ja kukkien läsnäoloon (kirkkaat värit). Metsästäjä-keräilijä esi-isillemme nämä ovat olleet eloonjäämisen merkki ja edellytys. Puolestaan kellertävän ja ruskean värinen kasvillisuus on usein kuolevan kasvillisuuden merkki, minkä vuoksi nämä sävyt ovat olleet kautta aikain vähemmän suosiossa. Tätä kutsutaan ekologiseksi valenssiteoriaksi, mikä tarkoittaa, että suosimme tiettyjä värejä keskimäärin sen mukaan, mitä mielleyhtymiä kyseisiin väreihin yhdistämme.

Väreillä on lisäksi kulttuurillisia eroja, mutta myös merkittäviä universaaleja yhtäläisyyksiä on löydetty. Ympäri maailman esimerkiksi vihreän on todettu edistävän luovuutta, sinisen rauhoittavan ja punaisen edistävän kognitiivista suoriutumista. Kun tiloissa hyödynnetään luonnollista väripalettia, ihmiset kokevat olonsa stimuloituneeksi ja samalla rauhoittuneeksi – kuten luonnossa. Biofilisessa suunnittelussa tulisikin suosia maaperälle, kalliolle ja kasveille ominaisia maanläheisiä sävyjä, jotta ne eivät ole ihmissilmälle häiritseviä. Kirkkaiden värien käyttöä pitäisi puolestaan soveltaa varovasti pienissä määrin hyödyntäen, sillä liian räikeä värien yhdistäminen voi aiheuttaa päänsärkyä.

The Global Impact of Biophilic Design in the Workplace -raporttia varten tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin värejä, jotka vastaajien (7600 hlö) mielestä vaikuttavat työpaikalla motivaatioon, tuottavuuteen, inspiraatioon, onnellisuuteen, luovuuteen ja innostukseen. Näiden osalta eniten suosiota keräsivät sininen, vihreä, keltainen ja valkoinen. Etenkin vihreän todettiin vaikuttavan positiivisesti kaikilla osa-alueilla, minkä takia esimerkiksi viherkasvien lisääminen olisi yrityksille merkittävä ja helppo tapa parantaa työympäristöjä. Tutkimukseen vastanneista kuitenkin 58% raportoi, ettei heidän työpaikallaan ole viherkasveja lainkaan, joten tässä olisi selvästi korjattavaa.

Kyselyssä pääväreistä punainen ei noussut vahvasti esille, mutta tutkimusten mukaan se auttaa keskittymistä yksityiskohtaisissa kognitiivisissa tehtävissä, kun taas sininen edistää luovista tehtävistä suoriutumista.

Kun kaikki värit hävitetään työympäristöstä, tilasta tulee masentava ja stressaava.

Harmaa oli tutkimuksissa sen sijaan ainut väri, jolla oli merkittävä negatiivinen vaikutus työntekijöiden stressitasoon. Harmaat toimistot arvioitiin pääasiassa epäinspiroiviksi ja niihin liitettiin vähemmän innostusta, luovuutta ja tuottavuutta työskentelyn osalta. Maakohtaisista vivahde-eroista voidaan mainita, että esimerkiksi Ruotsissa harmaalla sävyllä todettiin olevan vahva yhteys työntekijöiden kokemaan stressiin, kun taas Brasiliassa työtekijät kokivat harmaan vaikuttavan negatiivisesti produktiivisuuteen.

Pitäisikö harmaa pistää boikottiin?

Ei kokonaan. Olen itse käyttänyt toimistokohteita suunnitellessa myös harmaita sävyjä, sillä se viittaa biofilisessä suunnittelussa kallio- ja kivipintoihin ja toimii muiden värien rinnalla hyvänä tukivärinä. Harmaata ei tarvitse mielestäni siis täysin pistää boikottiin, kunhan pitää huolen ettei yleisilme ole missään nimessä harmaa ja monotoninen. Jatkossa aion myös itse kiinnittää entistä enemmän huomiota harmauden minimointiin – Etelä-Suomen harmaa talvi riittää!